Gunaydin eli huomenta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Tässä on taas seikkailija-Samin uusimmat koettelemukset Turkin maalla. Lyhyesti niille, jotka eivät osaa kunnolla lukea, sanon, että täällä on ollut todella hauskaa! Nyt sitten jatkan osuuttani taas paremmin kouluttautuneille.
Tulevana sunnuntaina on takana ensimmäinen kuukausi. Ensimmäinen viikko meni yleisissä hulinoissa ja viikonloppuna käytiin uimassa Focassa. Yleisillä hulinoilla tarkoitan poliisiasemia, virastoja, valokuvaamoja, vaatekauppoja, basaareita, pesuloita, partureita, AIESECin toimistoa, jne. Seuraavalla viikolla töissä pääsi aloittamaan Suomi-opasta ja perjantain vastaisena yönä pakenimme viikonlopuksi Cappadociaan. Mahtavaa seitua... Palasimme sitten maanantai aamuna ja seuraava viikko meni opasta viimeistellessä. Viime viikonloppuna juhlimme lähteviä ja tulevia harjoittelijoita, kävimme vuorilla ja kuuma lähde kylpylässä sekä sunnuntaina päivän risteilyllä Välimerellä. Tällä viikolla pidin tiistaina Suomi-illan aieseccareille ja ensi viikolla myös kauppakamarille. Tänä iltana lähden matkaan Istanbuliin kv-semmaan nimeltä Anatolia Congress, joka on kulttuurien lähentämiseen tarkoitettu "party" semma.
Jos vielä aletaan aukomaan viimeisen kuukauden kokemuksia tarkemmin niin aloittaisin säästä. Täällä on KUUMA! Mutta yllättäen tähänkin osittain tottuu. Saapuessani täällä oli ennätys helteet, joten shokki oli suurempi kuin ehkä muille harjoittelijoille. Pilviä täällä ei näe oikeastaan ikinä ja ilma on ns. kostean kuuma eli tukala. Käydessämme Cappadociassa eli Keski-Turkissa ilma oli paljon viileämmän tuntuista, koska meri ei höyrynnyt vieressä.
"Crazy yabanci-mosquito house" eli Karsiyaka traineehouse on menettänyt yhden harkkarin väliaikaisesti (Dima palaa Ukrainasta 23.7.) ja menettää toisen lopullisesti (Emily 20.7. eli huomenna). Tunnelma on ollut monta päivää surullinen, koska menetämme meidän suosikki kiinalaisemme... :( Kiinalaisen tilalle saamme tietenkin toisen kiinalaisen. Kämppä on hyvin suosittu harkkareiden keskuudessa kaikista puutteistaan huolimatta – kaikki haluavat sinne asumaan tai vaihtoehtoisesti hengaavat puoleenyöhön asti siellä muuten vain. Puutteista puheenollen, suihkun vedenlämmitin korjattiin, kahden viikon rikkiolon jälkeen, maanantaina, joten nykyään suihkutellaan letkusta (ei suutinta) lämmintä vettä muutaman minuutin jälkeen. Tämä on suuri parannus, tosin sen sijaan hella on nyt reistaillut. Kun avaa oven, sulkee ikkunan... Vai mitenkä se nyt menikään...
Harkkaripaikoistamme täytyy mainita, että omani on aika rankka verrattaen. Saamme parhaan ruoan ja porukka on mukavaa ja yleensä pääsen jopa tietokoneellekin (tosin tänään on ollut ongelmia). Muutamissa paikoissa (DT) harkkareiden ei tarvitse mennä perjantaisin, joka kolmas viikko on vapaa, työajat ovat 9.30 – 13.00 ja he saavat vapaata milloin tarvitsevat. Yksi tällainen harkkari (Mafa) lähtee huomenna lomailemaan viikoksi Egyptiin... Toisissa paikoissa taas ei välitetä mitä harjoittelija tekee. Turkin harjoittelijoista voisi sanoa, että 2/3 on tyytyväisiä harjoitteluun ja me muutamat olemme hieman pettyneitä omaan antiimme. Tosin kaikkihan on myös omasta proaktiivisuudesta kiinni kuten aina. Minua ei oikeastaan haittaa, että lomailen tämän aikaa ja mesettelen päivät pitkät sekä lähettelen sähköposteja. Tällaista puuhaa riittää, kun yrittää pitää oman LC:n kasassa! :) Yhteensä meitä harjoittelijoita on nyt noin 15 täällä Izmirissä. Tietenkin kaikki kämppikseni ja niiden lisäksi 3 x Kazakstan (2 x DT + MT), 3 x Kiina (2 x DT + MT) sekä poistuva ja tilalle saapuva MT, Taiwanilainen (DT), Britti (DT) ja Tsekki (DT).
Toissa viikonloppuna Cappadocia tourilla meillä oli Global Village Turkin suurimman ostoskeskuksen AnkaMall:n edessä. Oli kiehtovaa kokea ensimmäinen Global Village. Todella hauskaa hommaa, mutta kova tuuli häiritsi tämän onnistumista. Itse jouduin pitämään ex-temporee puheen, jonka Emily myös nauhoitti. Suomesta tuli kuva jäykkänä kansana sekä NOKIAn kotimaana. Siitä eteenpäin olenkin kulkenut nimellä "Nokia".
Tiistaina pidin ihan oikean cultural eveningin. Aloitin esittelemällä erään Powerpoint esityksen Eppujen surullisten laulujen maan pohjalle tehtynä (kiitos Jounille ja Oonalle (?) sekä Villelle, joka laittomasti jakoi minulle itse biisin). Siinä olivat sekä laulun sanat englanniksi, että kuvia suomesta. Innostuin jopa laulamaan kertosäettä... :) Sitten tanssin kiinalaisten kanssa (Emily ja Elizabeth) edellisen MC:n Lordi tanssin. Sehän meni tietenkin reisille ja päädyin näyttämään täysin naurettavalta, mutta tytöt vetivät kunnialla homman kotiin. Seuraavaksi maistelimme suomalaista kahvia ja kerroin miten tekisimme munavoita (olisin tehnyt, mutta "munasivat" mun tarvikkeet). Sitten oli kolmen vartin mittainen powerpoint show Suomesta kaikkine nipplelitietoineen ja taustalla perussuomalaista hevimussaa (kiitos myös Tiialle laittomuuksista). Sitten paukuttelimme vähän suomalaista tanssia taustalla Rauli Badding Somerjoki. Kaikeksi yllätykseksi tosin minä en ollut tanssijana vaan sen suorittivat amerikkalainen kollegani Kevin sekä puolalainen poika Tomek. Komea show, joka päättyi tanssiliikkeeseen nimeltään "fish hook". Lopettelimme sitten Nordic Circlellä, jossa päätin juotattaa brasilialaisen ystäväni Tobiaksen kunnolla humalaan kaadattamalla puolet pullosta hänen vuorollaan. :)
Itse olen päässyt taas kerran vierailemaan paikallisissa terveyslaitoksissa. Viime sunnuntain veneristelyllä hypimme veteen uimaan ja korvani tulivat kipeiksi. Kävin eilen sairaalassa ja he totesivat, että minulla on "middle-ear infection", joka on luultavasti tullut lentokoneessa ja nyt yltyi pahaksi. Sain siihen lääkkeet ja korvakipukin hellitti jo sairaalassa käynnin aamuna. Sairaala oli parempi kuin Kiinassa...
Tänään siis lähden Istambuliin konferenssiin. Seuraavalla viikolla kirjoitan artikkelin johtajuudesta Focus lehteen eli MC:n lehteen. Sitten seuraava viikonloppu on viimeinen vapaa viikonloppu, joten siihen pitää panostaa kunnon ohjelmaa. Seuraava on Blue Agean Tour eli menemme Efesukseen ja risteilemään etelä-Turkkiin. Sitten onkin minun viimeinen viikonloppu täällä ja seuraavana Istanbuliin ja takaisin Suomeen.
Palataan taas, kun seikkailijalla on jotain mielellään.
Sami-Seikkailija, Turkin työläinen
