Terve vaan kaikille (laittaisin turkiksi, jos osaisin...)

Kirjottelen nyt sitten pikkasen kummallisia ja lyhyesti, koska en oo viela keksiny miten saisin aikaiseksi tanaan normaalia kirjoitusta... Ilmeisesti koneen nappaimisto on mennyt jollain tasolla sekaisin. Luultavasti naet ä:t a:na. Mutta se vain tiedoksi ettei tarvii ihmetella. Toinen mika hauskuuttaa kovasti on etten osaa vaihtaa kielta naihin koneisiin, joten koetan tehda taalla taulukoita yms. ihan munkilla... :)

Elikka terveisia kuumasta ja kosteasta Turkista! Taalla on kaikkien aikojen helteet meneillaan ja ilmeisesti ensi viikolla paastaan rikkomaan ennatyksia, kun viidet kympit paukkuu. Kampassa ei luonnollisestikaan ole ilmastointia... ;) Nukkua pystyy, mutta hiki virtaa jatkuvasti.

Tulin tanne sunnuntaina nukuttuani yhteensa kolmeen paivaan vain 8 tuntia, joten silmat olivat kivasti ristikkain. Lentokentalla mua tervehti kuuma ja tunkkainen ilma... Melkoinen muutos pienelle maalaispojalle, joka Suomesta poistuessa piti viela takkia paalla. Lentokentalla oli vastassa mukava turkkilaispoika, jonka kanssa kavimme kaljalla odotellessa muiden paluuta joltain risteilylta. Kahvila, jossa istuimme oli jonkun puolueen suuren puheillan edessa, joten paikalla pyori tuhottomasti kaikenmaailman lipun heiluttajia.

Kavimme AIESECin toimistolla joskus lahemmas kahdeksaa tapaamassa nopeasti kaikki muut ja lahdimme harjoittelijatalon valvojan kanssa kampalle pain. Bussi oli kuuma ja koko matkan joku vanha patu (kuulemma toimittaja) palpatti talle aieseccarille jotain (kuulemma paasasi politiikasta). Perilla sitten ymmarsin vasta matkan vakavuuden, koska nukun neljan jannun kanssa samassa huoneessa! Paikalla oli vain amerikkalainen, joka varoitti ettei sanky tilaa valttamatta ole...

Lahdin amerikkalaisen (Kevin) kanssa kaymaan kaupassa ostamassa aamupala tarvikkeita ja vastaan tulivat muut kampan asukkaat, kiinalainen (Emily), meksikolainen (Mafa / Maria), brassi (Tobias), marokkolainen (Omar) ja unkarilainen (Dima). Kamppaan jai totinen toverimme aiesecista (Alkan). Toisessa vessassa ei ole pönttöa ja toisessa on suihku, jossa ei ole telinetta. Astioita on juuri yhteen kertaan ja sankyja yksi vajaa. Talossa on ötököita kuin pipoa, koska ikkunat pitaa pitaa auki kuumuuden takia. Pesukonetta ei ole lahistollakaan (1,5 tuntia matkat edestakaisin). Mutta tarkein on kunnossa eli porukka tulee hyvin toimeen ja hauskaa on! Kaikesta selviaa kunhan porukka on kunnossa. (Lisaksi porukkaan kuuluu puolalainen (Tomek), mutta han virallisesti asuu eri paikassa.)

Tyopaikalle kuljetaan ensin vajaa kymmenen minuuttia kavellen, jonka jalkeen lautta vie loput matkasta. Tyopaikka on ilmastoitu ja ruoka on hyvaa eika porukassakaan ole valittamista, mutta tyo on TYLSAA!Kaytannossa vain selailen nettia. Voi kuvitella, etta tutkijan leipa on samanlaista... :) Kyllahan tassa oppii kaikkea mielenkiintoista, mutta ei tata mielellaan tee. Tapasin varsinaisen oman pomoni vasta tiistaina, koska han on ollut hyvin kiireinen hollantilaisen delegaatin jarjestelyjen kanssa. Niin... Mina työskentelen talouspoliittisella osastolla Hollannin toimistolle. Harmi vain etten tieda mitaan Hollannista...

Pomon ja muiden puheista paatellen teen tyokseni pari raporttia ja auttelen kaiken maailman jarjestelyissa. Ei sinallaan mitenkaan muuten huonoa kuin nuo raportit... ;) Olen tassa vahan hahmotellut ajatuksia raporttien suhteen, mutta toinen kai on Hollannista ja toinen Suomesta. Ongelmana on, etta Suomen ja Turkin kauppasuhteet ovat verrattaen merkityksettomat (n.1% koko ulkomaankaupasta molemmille). Olen kuitenkin suunnitellut, etta tekisin taalla raportin Suomesta jonkun ulkomaankaupan organisaation kanssa yhteistyossa. Olisi tosin tata varten pitanyt tehda yhteydenottoja jo Suomessa, koska sahkopostilla ei sa ihmisia kiinni...

Nyt Sami loggaa pois ja palaa taas, kun rupeaa kyllastyttamaan. Until then this me saying good bye and see you soon!

Seikkailija-Sami